Ihan ok nakit

Vaala DGP tsekattu ja hienoksi todettu. Takaväylät 10-14 oli pusikkoista ja olis melkein vaatinut kaverin tai pari pelaamaan, aluskasvillisuus "söi" kiekot aika hyvin. Joskin ainut taakse jätetty kiekko oli C-MD2 (flätti), joka sekin palautui toisella kierroksella. Ensimmäinen kierros oli aika totuttelua ja radan sisäistämistä, korit olivat kohtalaisen piilossa useallakin väylällä. Tulos +12 ei loppeensa kuitenkaan ihan huono ollut. Seuraavalle kierrokselle lähtiessä oli jo mehut aika loppu (kuten vesikin juomapulloista). Sitkeästi kuitenkin kierroksen tallustelin ja lopputulos +9 oli oikeinkin tyydyttävä tälle haastavalle radalle.

Kuvittelin myös saavani radasta ideoita Haapaveden uuden radan suunnitteluun, mutta kyllähän tuo metsä on niin erilaista, että ei tuota oikein voi verrata meidän ympäristöön. Toisaalta huomasi sen, että tulevalle radalle joutuu tekemään raivaustyötä, ja paljon!

Eilen oli sitten vuorossa kesän ensimmäinen Ylivieskan kierros. Muut Haapaveden jermut ehtivät kierrokselle n. 15 min aiemmin, joten lähdin kierrokselle yksin. Ykkösen avaus Wahoolla (jep vesieste pelotti) lipsahti vähän oikealle, mutta paria tauluun. Kakkosella kämmenavaus FD:llä kolme metriä kiposta, pirkkoa tauluun. Kolmosella C-PD+ kämmenellä kipon viereen OB-rajalle (sisälle) ja birdie. Nelosen avaus 10m korista, putti hutti ja toinen putti alarautaan, bogi. Vitosen avaus FD:llä korin alle ja birdie. Kutosella sitten repes. Avaus ensimmäisen männyn oksaan, jatko kämmenellä (suurinpiirtein) seuraavaan mäntyyn, lähäri jäi turhan kauas korista, putti ylärautaa ja tuplabogi korttiin. Seiskan avaus vähän lyhyenä vasemmalle, mutta lähäri kipolle ja par. 8,9 ja 10 väylillä perusvarmaa paria. 11:lla lähäri reisille ja bogi. 12 peruspirkko. 13 avaus hyvä, mutta jäi lyhyeksi ja kaarsi OB-puskan takareunaan. C-DD2 jäi sille tielleen ja bogi korttiin. 14 par. 15-väylän avaus kaarsi turhan voimakkaasti vasemmalle ja tipahti OB-rajalle (sisällä sekin kiekon verran \o/). Lähäri 4m kiposta ja par tauluun. 16-väylällä lyöttäydyin jo muitten Haapavetisten seuraan, avaus ensimmäisen saaren kauemmasta nurkasta ulos pari metriä. Dropparilta lähäri 4m kiposta ja bogi tauluun. 17 par. 18 avaus FD:llä (kerrankin) mandoportista läpi ja jatkoi vielä n. 30m. Pommihysselähäri lipsahti pitkäksi ja lähäriseiftiki meinas jäädä liian kauas, mutta onnistuin puttaamaan parin. Lopputulema Ylivieskasta oli selkeästi oma ennätys +2 (vanha +9).

Tarkoitus oli Ykassa kiertää toinenkin kierros mutta fiilikset katosi 15-väylällä, kun vaimo soitti löytäneensä 13-vuotta kanssamme taivaltaneen Taneli-kissamme kuolleena kotimme lähistöltä. Luultavasti helteet olivat vieneet "ukosta" voimat, ainakaan mitään ulkoisia merkkejä "onnettomuudesta" ei ollut. Toki tuo oli jollakin tavalla odotettavissa, kun parinakin syksynä olen jo miettinyt, että "niin vaan taneki jaksoi taas yhden kesän". Viime viikolla kannoin tanen pariinkin kertaan pihalta sisälle nukkumaan. Viimeinen leposija löytyi takapihan suuren kuusen ja kiven juurelta. Olo on haikea.

Maniaa, Discmaniaa!

Huhhuh, eipäs olekaan vähään aikaan kokenut sitä riemua, että kiekko tekee juuri sitä mitä haluaa sen tekevän. Innovastore pukkasi markkinoille European Open fundraiserinä Glow C-line MD3:n, joten hetihän se piti tilata. Samaan satsiin lähti flätti C-line MD2. Fyysisesti nuo kiekot on hyvin lähellä toisiaan ja voisivat aivan hyvin olla sama kiekko hieman eri runina, erot on todella minimaaliset. Mitä heittämiseen tulee, molemmat ovat aivan uskomattomia ja tekevät juuri sen mitä tuollaiselta kiekolta odottaakin. Tässä kun on kahlannut kevään aikana läpi satsin: Roc, Fugitive, Pursi ja M3, niin kyllä ne häpeää armotta näitten lättyjen rinnalla. Jos Buzzzia joskus olisin enempikin heittänyt, niin melkein rohkenisin siihen tätä verrata. Toivoa vain sopii että molempia tulee näittenkin rajoitettujen satsien jälkeen markkinoille.

Se kiekoista. Heittäminen soutaa tällä hetkellä tasaisen epätasaisena. Välillä tulee heitettyä Haapaveden rataa jopa +6 ja seuraavalla kierroksella jo -2. Ehkä pitäis lämmitelläkin välillä. Em. tuloksen onnistuin takomaan viikkokisassa sunnuntaina. Ensimmäinen kierros +6 ja jaettu neljäs sija. Toisella kierroksella rökitin seuraavaksi parhaankin viidellä heitolla -2 tuloksella ja onnistuin nousemaan kisassa jaetulle toiselle sijalle.

Eilen oli sitten kiertäminen aika tuskaa, vaikka ensimmäinen kiessi menikin nollille. Tuntui niinku kiekot ois imeytyny käteen, eikä millään irti. Räikeitä virheitä avauksissa ja vinhoja pelastuksia lähäreissä :). Tänään olikin toinen ääni kellossa. Hieman kipeytyneellä kädellä lähdin heittämään rennon kierroksen ja pelasin jos nyt ei seiftiä, niin vähän järkevämpää peliä. Avaukset oli käden takia varovaisia ja niissä onnistuinkin jonkin verran virheilemään. Pisimmät (>10m) putit kilahteli ylä- ja alarautoihin, mutta varmaa paria ropisi. Vitosen ja kasin onnistuin pirkottamaan, joten -2 tauluun "lämmittelykierrokselta". Uusiin limppuihin nimet ja (itsensä)voittajana kotiin.

Ratahommia

Viimein saatiin alulle väylä- ja rataopasteiden rakennus Haapaveden frisbeegolfradalle. Opasteet tehdään itse, koska rata ei nykymuodossaan tule syksyä pitemmälle säilymään. "Rautatavara" saatiin sponsorisopimuksella Ojan raudasta, ts. filmivaneria ja kestopuuta. Väyläopasteet piirrän itse ja ne laminoidaan A4-kokoisina. Lisäksi opasteen reunaan jää toinen A4 -tila kahdelle sponsorille. Prototyyppi käytiin täräyttämässä toissailtana paikoilleen ja ihan toimivaltahan tuo näytti (kuva).

Perjantaina on sitten tarkoitus talkoilla pistää rata kuntoon, opasteet paikoillee, korit suoraan, kuivat irto-oksat pois häiritsemästä, jne... Kuusi väyläopasta on vielä piirtämättä, joten todennäköisesti muutamat viimeiset saadaan paikoilleen vasta ennen viikkokisaa sunnuntaina.

Mitä heittämiseen tulee, niin vähiin on jäänyt. Luultavasti onnistuin maanantain kiessillä vilustuttamaan itseni, koska kurkku on ollut ärsyyntynyt ja limaakin on riittänyt vähän liiankin kanssa. Toivottavasti nyt huomiseen mennessä vähän helpottaa niin pääsee rataa fiksaamaan. Ja toki sunnuntaina pitää viikkokisoihin olla kunnossa :)

Tasoeroja

Kirenan jälkimainingeissa koitin hieman pitää taukoa. Noh, yksi päivä jäi väliin ja sitten käytiin tyttären (2v) kans kiertämässä Haapaveden rata kertaalleen. Aikaa kierrokseen kului helposti tuplat normaaliin. Toisaalta tuolla ei ollut mitään väliä, kun tulokseksi sain heitettyä parin (0).

Seuraavana päivänä kävin pikaisesti pari rundia heittämässä, molemmat tulokseen +2. Tässä vaiheessa olin varsin tyytyväinen, kierrokset kun olivat viime aikoina olleet hieman enemmän plussalla.

Sunnuntaina viikkokisojen ensimmäinen kierros tulokseen -1 ja neljän pisteen kaula seuraavaan. Toinen kierros oli jäätävä. Jo aloitusheitto karkasi aivan harakoille. Sen jälkeen sipuli oli aika hyvästi sekaisin ja kuuden väylän jälkeen tuloksessa +9!! Onneksi viimeiset kolme väylää onnistuin pelaamaan pariin ja pelastin tilannetta hieman. Oma suhaaminen veti kärkipoolin kokonaisuudessaan aika heikkoon tulostasoon ja kakkospoolista kuuden heiton takaa Jarno kiilas porukan ohi voittajaksi kahden heiton turvin. Itse otin lopulta kuitenkin kakkossijan, vaikka söihän tuo miestä.

Mainittakoon vielä tasoituskisan vienyt junnulahjakkuus Roope Nahkala. Joka jo ensimmäisellä kierroksella heitti +10 ja toisella kierroksella oman kierrosennätyksen +8.

Ja se tasoero. Jos pystyy yhdeksällä väylällä ensimmäisen rundin heittämään -1 ja toisella kuuppa sekoaa niin pahasti, että heittää +9, niin hohhoi tätä tekemistä. Kokemusta lisää, kiitos.

Kirena Open 2013

Kirena Open takana. Aamuun asti piti miettiä osallistumista, kun tiesi että menee koko päivä tuossa touhussa ja olis kotonakin hommaa riittänyt.

Sadetutkan ja sääennusteiden tutkailut näyttivät että keli voisi alkuun olla huono, mutta paranisi nopeasti. Ihan tähän ei päästy. Ensimmäinen kierros heitettiin käytännössä todella kovassa tuulessa ja lumisateessa. Luovuttaminen oli varmasti useammalla ukolla mielessä. Loppujen lopuksi toiselle kierrokselle lähdettiin yhtä miestä pienemmällä osanottajamäärällä.

Rata oli normaaliradan ympäristöön rakennettu 13-väyläinen muunneltu rata. Käytännössä ainut normaali väylä oli #5 (normaalisti #3). Muut "normaalit" olivat pidenettyjä 20-40m. Normaalikelillä rata olisi varmasti ollut mukava pelattava, tuo em. tuuli kuitenkin teki siitä todella haastavan, ainakin näin amatöörille. Väylien PAR-lukemia ei oltu määritetty, joten puhutaan nyt vain kokonaisheittomääristä.

Ensimmäinen kierros sujui vähintäänkin vaihtelevasti, yhdelle väylälle onnistuin heittämään kakkosen. Muuten mentiinkin pääasiassa neloslinjalla ja taisipa taulusta pari seiskaakin löytyä. Oudot väylät ja puoliouto ympäristö teki sen, että etäisyyksien arviointi oli aika hakuammuntaa. Lopputulos kierrokselta 55, amatöörisarjan kärki oli kuitenkin vain muutaman heiton päässä. Muiden tuloksia vilkuillessa kyllä huomasi, ettei ollut kenelläkään ihan putkeen mennyt (jos nyt ei Niko Rättyää lasketa, 40). Surkuhupaisinta hommassa oli, että ensimmäisellä kierroksella onnistuin sähläämään viisi kiekkoa Katajaojan hellään huomaan, tosin en ollut ainut. Ensimmäisellä kierroksella samassa ryhmässä heitti Kankaanpäästä SM-kisapaikan napannut YFK:n Jani Määttänen, joka kuitenkin jätti pelin kesken kierroksen jälkeen. Ihan ymmärrettävää kyllä, oli tuo keli sen verran surkea.

Toisen kierroksen alku oli jäätävä, ukko tärisi niin että meinas laatta lentää. Aloitus kutosväylältä ja heti kahdesti mandoportista ohi, seiskaa korttiin ja tästähän oli riemukas jatkaa. Pari väylää eteenpäin ja sää alkoi hellittää, no ainakin lumisateen osalta. Jostakin syystä peli oli kuitenkin edelleenkin hukassa, liekö keskittyminen ollut vielä "hieman" heikkoa. Yksi kakkonen tais tällekin kierrokselle tulla, mutta muuten samaa linjaa edellisen kans. Tulos oli jälleen 55 ja piti oikeen tuloskorttia vilkaista, että "ei ole mahdollista". Kun AM kärki paukutti 45 niin ero venähti tavoittamattomaksi. Tällä kierroksella enää yksi kiekko jäi vetiseen hautaansa.

Kolmannelle kierrokselle lähdettiin maha täynnä (ei liian) ja aurinkoisessa kelissä, joskin tuuli oli edelleenkin kova. Mieli oli kuitenkin korkealla. Heittoryhmä koostui amatöörien kärjestä (kaikki neljä osallistujaa, avoimessa kuitenkin oli 21). Alku oli nytkin hieman kankea tuulen kanssa taistellessa, mutta pikkuhiljaa pääsin peliin mukaan ja viimeisellä puolikkaalla pystyin vihdoin viimein pelaamaan omalla tasollani. Pari kakkosta tauluun ja kolmosiakin muutama. Yksi kiekko hukkui myös viimeisellä kierroksella. Tulos 51 ja kolmas sija amatööreissä.

AM-kärjessä taisteli viimeisellä kierroksella Haapaveden viikkokisoistakin tuttu porukka Vesa Mäkelä (YFK) ja Jarno Nahkala (DGCH). Omalta osalta "taisteluksi" jäi viimeisen sijan välttäminen ja se onnistuikin neljän pisteen turvin ennen Kai Someroa (YFK). Avoimen voiton vei Niko Rättyä (YFK), toiseksi Mika Lasanen (OFS), jaetulle kolmannelle sijalle Jarkko Outila (YFK) ja Tommi Heikkinen (YFK).

Kisailijoiden kesken arviot hukattujen kiekkojen määrästä liikkuivat 50-60 kiekon välillä. Tämä ja sääolot kun jätetään huomioimatta, niin kisa oli kaikin puolin hyvin järjestetty ja homma toimi. Itse en kisaan lähtenyt tulosta heittämään, kuin että viimeiseksi en jää. Lähinnä lähdin hakemaan kisakokemusta ja katsomaan miten hommat muualla hoidetaan. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.